Nyt meinaa iskeä stressi. Positiivinen pitää olla juu, ja ehkäpä positiivisuus on tässä se tekijä joka pitää paniikin poissa... Mutta nyt olisi kyllä hyvät neuvot kalliit.
Koulu jota käyn, on maksullinen. Se on mulle todella tärkeä, eikä vain työllistymisen takia tai valmennuksena pääsykokeisiin, vaan siellä opittu liikkuminen ja ilo tehdä tulee kantamaan pitkälle eteenpäin mun elämässä. Se tieto mitä saan liikunnasta, fysiologiasta, anatomiasta, hieronnasta ja fysioterapiasta tulee olemaan mulle todella tärkeää tulevaisuudessa, ihan jo oman hyvinvoinnin kannalta, puhumattakaan siitä miten iso etu ne tulevat olemaan tulevissa opinnoissa ja työelämässä. Tää koulu kirjaimellisesti lisää vuosia mun työkykyisyyteen, ja varmaan jopa ihan elinennusteeseen. Ja vaikuttaa mun läheisiinkin, varsinkin lasten hyvinvointiin. Esimerkki on paras keino opettaa oikeita elintapoja, joten..
Hakeutuessani kouluun toivoin kahta asiaa. Että työkkäri näkee koulutuksen edut ja tukee opintoja, jolloin päivittäinen eläminen helpottuu, ja että mulle myönnettäisiin opintoseteli opintomaksua helpottamaan. No, sain noista sen toisen toiveen. Työkkäri tukee, mikä on ihan mahtavaa. Mutta opintosetelit oli loppuneet. No, kekseliäänä likkana ajattelin kokeilla jos sosiaalitoimi näkisi näiden opintojen hyödyn myös, kun kerran työkkärissäkin nähtiin se miten ne tulevat mun itsenäistä pärjäämistä edistämään, ja hain ennaltaehkäisevää toimeentulotukea koulumaksuihin. Sitä ei myönnetty.
Nyt sitten tilanne on se, että pitkäaikaistyöttömänä mulla ei ole säästöjä, mulla ei ole mitään arvokasta omaisuutta jota voisin myydä, mulla ei ole muita tuloja kuin lapsien tuet (juuri pienemmiksi leikatut lapsilisät sekä elatusmaksut jotka aikas pitkälti menee lasten elämiseen) ja työttömyyspäiväraha. Ja mun pitäisi pystyä sekä kulkemaan 60 km päässä koulussa päivittäin, että maksaa koulusta. Maksu sinänsä ei musta ole edes suuri, se tuntuu isolta kertarytäkässä mutta kun ottaa huomioon mitä kaikkea se sisältää, on se lopulta aika kohtuuhintainen. Mutta näistä nykyisistä tuloista sen maksaminen on hyvin hankalaa.
No, koska koulun keskeyttäminen on se aivan viimeinen vaihtoehto. Ai miksi? No ensinnäkin siksi että mulla on valtava halu ja draivi tehdä tämä koulu nyt loppuun, koska olen keskeyttänyt liki kaiken elämässäni. Toisekseen siksi miten tärkeä se on mun ja lasten tulevaisuuden kannalta, ja kolmanneksi siksi että koska se on kirjattu mun työllitymissuunnitelmaan, jos keskeytän, joudun kolmen kuukauden karenssiin, ja toimeentulotuelle. Niin, siis se on tosiaan se aivan vihoviimeinen vaihtoehto, niin nyt niitä vaihtoehtoja ei taida olla kuin kaksi. Ja nekin osittain pitäisi limittää toisiinsa jos haluaisi oikeasti tulla toimeen taloudellisesti.
1. hanki osapäivätyö. Aika haasteellista kun on kolmen lapsen lähihuoltaja. Mutta tehtävissä JOS löytäisi työn jota voi tehdä pääasiassa arki-iltaisin, Lapset on jo niin isoja että hetken pärjäävät keskenään, ja tyttöjen isä kuitenkin pitää likkoja useampana iltana joten silloin voisi töitä tehdä. Olen jo laittanut pari kyselyä eteenpäin.
2. säästää kaikessa mahdollisessa. Aika haasteellista sekin, kun on jo pitkään elänyt hyvin pienillä tuloilla, joten kaikesta jo säästetään. Mutta nyt säästetään sitten vielä lisää. Mitään ylimääräistä ei osteta, yhtään ylimääräistä kilometriä ei ajeta autolla, kaikki ruoka tehdään itse mitä voidaan, Nyt tämä vuosien penninvenytys treenin tulos katsastetaan.
Jos jollain lukijalla tulee hienoja ajatuksia miten voi säästää lisää tai miten voisi tuloja kasvattaa vaikka aika on rajallinen, niin kommenttia vaan tulemaan. Kaiken avun ja ideat otan lämmöllä vastaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti