Ei se paino kaikkea kerro.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä että vaaka on aivan kamala kapistus, josta ei ole painonsa ja ulkomuotonsa kanssa painiville kuin haittaa. Törmäsin instagramissa tälläiseen kuvaan:

Ja tässä kyllä juurikin kiteytyy se pohjimmainen kultainen ajatus. Ensinnäkin itseäni ajatellen, ei sen painon ole niin väliä jos olo kevenee, kunto kohoaa ja vaatteetkin alkaa istua paremmin. Mitä väliä sillä painolla siinä vaiheessa on? Toiseksi painoindeksi. Se on hyvä mittari. Jos olet täysin tavallinen normi-ihminen joka ei liiku ja jolla ei ole lihaksikas ruumiinrakenne luonnostaan. Mutta se ei todellakaan toimi jos on lihasta, tai jos on ruumiinrakenteeltaan johonkinsuuntaan normista poikkeava. Ja aika moni on. Montako talvallista normi-ihmistä tunnette? Ja kolmanneksi se miten arvioimme ja arvostelemme muita. Kaikki tekevät sitä, vaikkei todellakaan pitäisi. Ja jos nyt sanot että et sinä ainakaan, niin mietihän uudestaan. Ihmisen on todella vaikeaa olla muodostamatta mielipiteitä toisista. Eikä siinä ole mitään pahaa. Mutta siinä on, jos ne mielipiteet perustuvat puutteellisiin tietoihin tai pahantahtoisuuteen. Netissä on paljon sivustoja, blogeja, ryhmiä tms joissa laihduttajat tai kuntoilijat kokoontuvat. Usein niissä on myös jokin ketju, jossa on esimerkiksi käyttäjien paino ja pituus. Mitä ne lopulta meille kertovat? Eipä oikeastaan mitään. Kun se 80 kiloa voi olla aika erinäköinen, jos siitä 40 % on rasvaa, tai jos siitä onkin rasvaa vain 25%... Noin kärjistettynä.

Tein omat versioni tuosta kuvasta. Koska kuva oikeasta ihmisestä kenties olisi vakuuttavampi. Ikävä kyllä kuvan laatu on huono, joudun käyttämään näihin vertailukuviini läppärin verkkokameraa... Mutta toisaalta en kyllä haluaisikaan että nuo kuvat olisi teräväpiirtona, on ne sen verran karua katsottavaa. Vaikka itsestäni tykkäänkin.

Kuvien välillä on aikaa n. 2 kk. Paino on aikalailla sama, vain vajaa 2 kiloa olen kevyempi uudemmassa. Mutta senttejä onkin sitten ropissut ihan eri tavoin. Itse näen eron. Näettekö te?

Mahaani minun on hankala oppia rakastamaan. Vaikka koitankin vakuutella itselleni, että kolmen lapsen äidin maha nyt vaan on mikä on. Onneksi sitä on kuukausi kuukaudelta vähemmän, on helpompi suunnata se rakkaus jäljelle jäävälle masulle kun se on pienempi.