huomenna juostaan.

Se on sitten se pelätty odotettu Cooperin testi huomenna. Hui! Saas nähdä kuin ämmän käy. Nyt en ole koko viikonloppuna juossut, kävellyt kyllä lasten kanssa ulkona. Ja olen syönyt. Paljon. En tiedä onko se nyt sitten hyvä vai huono asia, mutta koska pitää pysyä positiivisena, niin sanotaan että olenpahan ainakin levännyt ja tankannut kropan hiilarivarastot täyteen... Miehen kanssa mietin miten se nyt sitten pitäs juosta, ja samoilla linjoilla oltiin että pitänee alottaa hyvää vauhtia jossa on sit varaa hyytyä loppua kohden, ettei käy niin että lopussa olis viä ollut paukkuja jäljellä mutta aika loppuu kesken. Sillä idealla mä sinne lähden että kaikkeni annan, katsotaan millaiseen tulokseen se sitten riittää.

Sen jälkeen sitten asiakkaan kanssa tapaaminen, saan alkaa miettiä korvaavaa jumppaa kun asiakkaalle on tapahtunut jokin haaveri. Sekin on ihan mielenkiintoista.

Sitten olisi paljon kirjallisia töitä ja jännitän myös tuloksia siitä pääsenkö kouluun ja asuntoasioita. Huoh. Olisi nyt jo kesä.