Aloin tänään hieman pohtimaan elämääni. Mä elän nyt semmoista elämää, jota 31-vuotias minä ois pitänyt aprillipilana. Opiskelen personal traineriksi. Haaveilen urasta liikunnan parissa. Rakastan treenaamista. Jaksan ja pystyn olemaan sellainen aktiivinen ja osallistuva äiti joka näyttää hyvää esimerkkiä lapsilleen. Olen hakenut kouluun Turkuun. Ja vielä terveydenhoitoalalle. Olen syvästi rakastunut ihmiseen joka on minulle hyväksi. Siinäpä iso pino asioita joita en olisi uskonut. Eikä uskoisi moni vanha tuttavuuskaan.
Jos minä pystyn kääntämään elämäni suunnan, kuka vaan pystyy. Eläkää. Älkää luovuttako. Rakastakaa. Olkaa rehellisiä, varsinkin itsellenne. Älkää stressatko rahasta. Tai kiloista. Nauttikaa. Älkää välittäkö muiden puheista. Paskanjauhajiahan riittää.
If I did it, You can do it.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti