Olipas taas mielenkiintoinen anatomian täyttämä koulupäivä. Opettaja on melkoinen guru alallaan, vaikka varmaan viimeiseksi haluaisi itseään sellaiseksi kutsuttavan. On todella innoittavaa kuunnella sellaista ihmistä joka todella tietää mistä puhuu, ja jolla edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, on suuri intohimo asiaansa. Mieletöntä! Melkein parasta on se kun ope harhaantuu jonkun kysymyksen takia selittämään jotain kokemaansa tai muuten vähän ohi aiheen. Mielettömiä tiedonmurusia! Koitan kynä sauhuten kirjata niitä vähän ylös, että niistä jäisi joku muistijälki päähän.
Yksi sellainen tiedonmurunen ilahdutti meikäläistä suuresti. Meikähän on koittanut lisätä lenkkeihinsä hölkkää jo vaikka ja miten kauan. Kesällä meni jo 5 km hölkkäilyä sellaisella tooooosi hitaalla tahdilla. Syksyn ja talven aikana en nyt ole hölkkäillyt, ja olen aatellut että pitäisi lisätä sitä taas. Mutta enpä lisääkään! Hölkkä on nimittäin nivelille aivan kamalaa rasitusta! Hölkätessä reisiluu pysyy pystysuorana, joten nivelet rasittuu joka askeleella. Lisätään ylipainoa päälle ja jep jep, ei hyvä idea. On paljon parempi juosta. Juostessa nostaa polvea, jolloin kropan iskunvaimennus toimii niinkuin sen kuuluukin. Nivelet voitelee itse itseään ja rasitus on niissä vähäisempää. Ja pulssikin nousee nopeammin.
Olen aina vähän häpeissäni hölkännyt ja taas kävellyt ja hölkännyt ja kävellyt. Jotenkin se on ollut noloa lihavana lyllertää menemään ja kun ei ole jaksanut pitkää pätkää kerralla... No nyt on oikeen ammattilaisen ohjeistus juosta mieluummin kunnolla hetkenaikaa ja sitten kävellä reippaasti väliin. Jokohan se menis meikäläisenkin päähän ettei siinä ole mitään noloa... Taas sais hokea itselleen sitä Älä häpeile, älä häpeile- mantraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti