Olen tässä pohdiskellut koska olisi aikaa juosta se uudelleen, katsoa mikä tilanne on nyt. Juoksutreenit on mitkä on ja olen koittanut pähkäillä minkä niistä voisi yhdistää coopperiin. No, tein sen sitten tänään, tosin vähän hetken mielijohteesta. Alla oli pyöräily urheilukeskukselle ja 8*30 s mäkivetoja 90 s palautuksilla, ja palautusta viimeisen vedon jälkeen semmoinen viitisen minuuttia mitä kesti kävellä radalle. Harmittavasti en aloittanut ihan riittävän kovalla vauhdilla, tulokseksi sain 1850m, eli vain 100 m enemmän kuin huhtikuussa ja edelleen 150 m vähemmän kuin tavoitteeni, mikä on arvosanan Hyvä alaraja ikäiselleni naiselle. Mutta, juostuani pystyin helposti jatkamaan palauttavalla hölkällä, kävelemään tovin, venyttelemään ja pyöräilemään kotiin. Joten jos olisin kiskonut itseni samalla lailla piippuun niin ehkä se 2000m olisi täyteen tullut...
Mäkitreenit on edelleen minulle ihan tuskaa. Tälläinen tasamaantaallaaja kun olen, niin hyydyn ylämäkeen ihan totaalisesti. Mutta sitä suuremmalla syyllä on valtavan hieno fiilisi kun ukkosen jyristessä ja pisaroiden kastellessa kasvot voi todeta että tein ne kaikki kahdeksan vetoa. Voittaja fiilis suorastaan! Ja lisää iloa tuottaa se, että niiden jälkeen jaksoin vielä juosta reilun 2 km (coopperi plus palauttelu) ja pyöräillä kotiin. Saa muuten aika lujaa veivata polkupyörällä jos meinaa saada sykkeen nousemaan. Aikaa reissuun meni pikkuisen vajaa puolitoista tuntia, ja kaloreita sykemittarin mukaan paloi 885 kcal. Että ei ollenkaan pöllömpi treenipäivä!
 |
| fiilistelyä radalla ennen coopperia |
 |
| Tuli kuuma. Mutta onnistujan on helppo hymyillä, ja oli todella nautinnollista istua kuistilla kiikkustuolissa koira jaloissa treenejen jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti