BMI alle 30

Se on jännä juttu että vaikka mielestäni BMI ei ole niin luotettava keino mitata ylipainoa kuin mitä annetaan ymmärtää, niin silti tuntuu näin hienolta että olen siirtynyt BMIni mukaan merkittävästä lihavuudesta lievään ylipainoon. Eihän sillä pitäisi olla mitään merkitystä, kun en sitä painoindeksiä minään pidä.

Mutta on sillä. Olen viimeksi ollut näin kevyt vuonna 2005. 10 vuotta sitten. Ja silloinkaan en ollut näin hyvässä kunnossa. Joten onhan se nyt hieno juttu. Joskus silloin satakiloisena lupailin itselleni uusia vaatteita kun joskus pääsen alle 80 kilon. En nyt ajatellut ihan hulluksi heittäytyä, koska taloudellinen tilanne ei ole maailman paras tällä hetkellä, mutta ajattelin kyllä käydä tänään pyörällä kurkkaamassa Myllyn alennusmyynnit ja pari kirpparia. Jos löytyisi vaikka shortsit, en ole käyttänyt sellaisia vuosiin.

Painoa on nyt pudonnut 24,3 kiloa. Senttejä karissut paljon, mittanauha vaan on muuton jäljiltä jossakin. Otan mittoja taas joskus. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut mun pään sisällä. En nytkään koe laihduttavani, paino vain putoaa. Söin poikapuolen juhlissa kakkua (joka oli syntisen ihananaa suklaakolakakkua ja sisälsi varmaan miljoona kaloria) ja karkkia, mutta paino putoaa silti. Söin kohtuudella, liikuin ja seuraavana päivänä jätin herkut syömättä. Niin helppoa se oli, etten edes tajunnut sitä tehneeni.

Nyt aamupalaa nassuun ja pojan kanssa pyöräilemään. Illalla päivitystä tulevaisuudensuunnitelmista, jahka ne itselle vähän selkiää. Tuli nimittäin pari mutkaa matkaan...