Alkuviikon hulinoihin mahtui työhaastattelua, avustajan hommia, PT hommia, sairastelua ja juoksukiellon jatkumista, sekä saatu työpaikka. Voin sanoa että olen varsin onnellinen tähän tilanteeseen, kaksi toisiaan täydentävää osapäivätyötä ja sitten lisänä erittäin pienimuotoiset PT hommat työllistaa jo ihan mukavasti. Ainoastaan kipuileva jalka masentaa, mutta jospa se kohta siitä..
Torstaina sitten aamusta pakattiin kimpsut ja kampsut ja hypättiin tyttärien kanssa onnibussiin Tampereelle, mistä sitten siskon kyydillä mummolaan. Oli aivan ihana, rentouttava, voimaannuttava miniloma. Nukuttiin mökillä, siis sellaisella oikealla mökillä jossa ei ole sähköjä tai sisävessaa, lapset ui ja saunoi, kalasttettiin, nähtiin myös toista siskoa ja pikkuveikkaa, mummia ja vaaria. Käytiin Keskisillä, syötiin roskaruokaa, nautittiin viinirypäleistä ja kirsikkatomaateista ja nautittiin hiljaisuudesta. Oli aivan mielettömän ihanaa.
Mutta oli kyllä ihanaa tulla takaisin kotiinkin, ja päästä miehen kainaloon nukkumaan.
Eilen pääsin taas lasten kanssa harjoittelemaan treenausta leikkikentällä. Oltiin Tampereella jo kolmen aikaan koska vein eräälle vanhalle ystävälle PT ohjeistuksia, ja sen jälkeen oli pari tuntia aikaa ennenkuin onnibus taas starttaisi kohti Turkua. Sisko kurvasi johonkin Tampereen leikkipuistoon ja lapset pääsi sinne juoksemaan. Ensin leikkivät omiaan ja me istuskeltiin penkillä, mutta mun alkoi tulla kylmä joten päätin sitten vähän liikkua lämpimikseni. Tein liukumäen portailla lantiopunnerruksia (hieno nimi josta en alkuun ollenkaan tajunnnut mitä se tarkoittaa, idana siis seistä pienellä korokkeella sivuttain, ja roikottaa toista jalkaa reunan yli, laskea lantiosta roikkuvaa jalkaa alas ja taas ylös, polvi suorana), pakaralle potkuja taakse, penkille nousuja ja boksikyykkyjä. Siinä vaiheessa lapset kiinnostui että mitä se äitee oikein häärää, ja päädyin tekemään kyykkyjä nuorimmainen olkapäillä, etureittä keskimmäinen lapsi painona ja pohkeita vanhin lapsi painona. Lopuksi syliin änkesi keskimmäinenkin ja siinä vaihessa alkoi jo pohkeissa vähän tuntumaan.
Lisäksi lapset juoksi puistoa ympäri muutaman kerran, ja kokeiltiinpa pituushyppyäkin, kun kiipeilutelineen vieressä oli sopivasti aika syvää hiekkaa. Kaksi vanhinta hyppäsi hyvin, nuorimmaisella meni vähän läpijuoksuksi... Mutta sen verran innostuivat että pitää varmaan viedä niitä Kerttulaan liikkumaan ja hyppimään ihan oikealle pituushyppypaikalle.
Nyt on loma lusittu ja pitää alkaa paperihommia tekemään, uudella innolla taas :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti