Kesälomat loppuu, työt ja koulut ja hoidot alkaa ja stressitasot nousee. Kesä on ohi ja nyt pitää taas jaksaa monta pimeää kuukautta ennenkun taas kevät koittaa. Niinkö? Kiire kiire kiire ja hyvästi hitaat aamut ja rauhalliset yhteiset hetket. Kaikki juoksevat tukkaputkella suorittaen milloin mitäkin ja tavoitteet kirkkaina mielessä.
Onhan se niinkin. Mutta toisaalta, se on myös syksyn parhaita puolia. Pitää vain osata löytää se tasapaino kiireen ja kiireettömien hetkien keskellä, pitää itse ohjat käsissään elämässä, viedä sitä eikä antaa elämän ja kiireiden viedä sinua. Monet pitävät uuttavuotta uuden alkuna, tehdään lupauksia ja odotetaan innolla kaikkea uutta mitä vuosi tuo tullessaan. Minulle tuo mystinen uuden alku on aina ollut syksy. Olen aina nauttinut syksystä, koulujen alkamisesta, puiden kellastumisesta, sateista. Syksy on aina ollut minulle paras vuodenaika. Syksyllä voi aloittaa uuden (lukuvuoden, työn, harrastuksen, elämän) ja onnistua yli odotuksiensa.
Vaikka odotan kauhuissani tyttären kouluunlähtöä ensi maanantaina, jännitän sitä varmasti enemmän kuin tyttö itse, ja toki myös pojan kuudennelle luokalle, uuteen luokkaan ja uuteen sosiaaliseen ympäristoon meneminen aiheuttaa tälle äidille sydämentykytyksiä, niin silti minusta on kivaa että tulee syksy. Elämään tulee taas lisää rutiinia ja rakennetta. Vaikka kesällä on kiva höntsäillä ja tehdä kaikkea mihin ei ehkä syksyllä ole aikaa tai mahdollisuuksia, niin kaipaan kuitenkin sitä tietynlaista kiirettä, joka pakottaa suunnittelemaan etukäteen. Niin ruokailuja kuin muutakin ajankäyttöä. Kun perheessä asuu vakituisesti neljä lasta, joista yksi kilpailee kahdessa lajissa ja kolmella on kaksi harrastusta, niin se harrastusmäärä ei edes mahdu kalenteriin. Ruokailut, kyydit yms. joutuu suunnittelemaan aika tarkasti. Sitten jos vielä itse aikoo ehtiä lenkille ja salille, omien töiden lisäksi, niin aika tukkaputkella saakin painaa. Mutta ei haittaa. Olen parhaimmillani pienessä kiireessä.
Joten vaikka stressi lasten koulujen alkamisesta alkaa olla huipussaan, vaatteiden etsimisen ja reppujen pesemisten ja ostamisten kanssa, huoneiden muutoshommissa, koulumatkatreenejen edetessä, niin silti odotan kovasti maanantaita. Ensiviikolla alkaa isojen koulut, ja pienimmän hoito, ja mun toinen työ. Kilpaurheilijapojan treenit alkaa, muiden harrastukset onneksi vasta syyskuun alusta, niin saavat ensin totutella koulussakäymiseen. Tervetuloa kiire! Tervetuloa suunnitelmallisuus ja aikataulut. Tervetuloa järkevä syöminen, tervemenoa kesämässyt :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti