Haluaisin juosta. Se ei vaan tunnu olevan hyvä idea kun nilkka prakailee vähän väliä. Joten en voi. Ja sekös minua harmittaa. Tuntuu että olen jäänyt vähän sen harmistumisen vangiksi. En voi juosta, niin en tee mitään.
Mikäs h*ton asenne se tuo on??
Lihaskuntoa parantamalla voisi parantua nilkkakin. Tiedän sen. Mutta pohdittuani asiaa, ja kohdeltuani itseäni kuin asiakastani, totesin että ongelma on perustavanlaatuinen. Pelkkä voimatreeni ei nyt riitä.
Joten kaivoin esiin venyttely ohjeeni, ja aloitin 30 päivän teho-ohjelman. Nyt opettelen venyttelemään säännöllisesti ja aktiivisesti. Ja toivon mukaan 30 päivän päästä venyttelystä (ja kehonhuollosta yleensäkin) on tullut tapa, ja kroppa on tasapainoisempi ja suorempi, liikkuvampi ja tehokkaampi. Sitten voisi olla toivoa siitä että nilkkakin alkaisi taas kestämään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti