maanantai 11. tammikuuta 2016

sopivasti jännää!

On tää alkuvuosi ollut aika kiireinen, mutta voi miten ihanasti kutkuttaa kaikki vastaan tulevat mahdollisuudet! Työrintamalla menee hyvin, ja uusia ovia aukeaa raolleen vähän siellä ja täällä. Pitää vaan yrittää osata valita niistä ne oikeat... Mutta näyttäisi vahvasti siltä että pääsen toteuttamaan itseäni myös personal trainerin hommissa, mikä on kyllä ihan omiaan lisäämään motivaatiota omassakin projektissa, että jaksaa sitten vetää niitä tunteja, ja olisi edes vähän katu-uskottavampi PT :D

Lasten kanssa ollaan liikuttu nyt talvella ehkä vähän vähemmän kuin kesällä, onneksi heillä on koululiikunnat ja harrastukset niin ovat kuitenkin liikkuneet, vaikka yhteiset harrasteet onkin jääneet vähiin. Tuo ikuinen vesisade ja pimeys ei ole houkutellut telmuamaan ulos, eikä oma nilkka ole kannustanut juoksentelemaankaan.  Eilen kuitenkin käytiin kahden tyttären kanssa luistelemassa, nyt kun pakkasta on ollut putkeen sen verran pitkään että jäät on saatu jäädytettyä. Itse en ole ollut koskaan mitenkään hyvä luistelija, luistimet on olleet aina jonkun (ja useammankin jonkun) vanhat eikä yleensä kovin hyvin terässäkään. Nyt kuitenkin päätin satsata ja näyttää hyvää (tai ainakin kohtuullista, joskin horjuvaa) esimerkkiä, ja ostin itsellekin kaunoluistimet. Hokkareilla en varmaan olisi pysynyt ees pystyssä, vaikka muksuna luistelin niilläkin. Oli muuten kivaa! Vaikka edellisestä kerrasta jäällä on meikällä liki 20 vuotta, niin pysyin pystyssä (juuri ja juuri) ja osasin jopa kääntyä ja peruuttaakin :D Ja nyt kun on luistimet ostettuna, niin pitää mennä toistekin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti