Ainakin syömiset on olleet aivan kohdallaan jo tovin, nyt saisi alkaa sitten niitä tuloksiakin tulemaan. Koitan ajatella positiivisesti, ja olla stressaamatta, koska se nyt ei ainakaan auta painoa tippumaan, taitaa vaan nostaa painoa nuo stressistä johtuvat hormonit.
Tässä elämänmuutosta ja päänupinremppaa tehdessä olen paljon kästellyt laihduttamiseen ja minäkuvaan liittyviä asioita. On helppoa laihtua,teoriassa. Pitää vaan kuluttaa ennemmän kuin saa energiaa. Mutta käytännössä se ei sitten enää olekaan niin yksinkertaista. Siihen lihomiseen on kuitenkin aina jokin syy. Ensin pitää päästä niistä syistä eroon, ennenkuin laihtumisesta tulee pysyvä muutos. Ja niitä muutoksia on valtavan paljon. Usein kuulee että laihduttaminen on paljon helpompaa kuin esimerkiksi tupakasta luopuminen. Joillekin se varmasti onkin. Mutta sitten olemme me addiktit, joille olisi paljon helpompaa lopettaa kokonaan. Ja ruokaa on kuitenkin pakko syödä. Ei voi vain lopettaa kokonaan. Ruokakaupassa on pakko käydä, ravintoloiden ohi kävellä, telkku suoltaa ruokaohjelmia jatkuvasti. On aika hankala olla ajattelematta ruokaa. Siksi se henkinen muutos on niin tärkeä. Ruoka, ja varsinkin ne omat heikkoudet (kellä makea kellä suolainen) on pakko oppia näkemään eritavalla.
Itse olen kiinnostunut ravitsemuksesta syvemminkin, ja ilmottauduinkin avoimenyliopiston ravitsemustieteen peruskurssin jaksoille. Toivon saavani lisää tietoa ja työkaluja itseni auttamiseen. Ehkä joskus tulevaisuudessa voin sitten auttaa muitakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti