Nyt olen viikon popsinut ruokaohjelmani mukaisesti, ja aamulla vaaka näytti 1,5 kiloa vähemmän :) en valita ollenkaan, hommahan toimii! Tuntuu että saan syödä ihan kokoajan, syödä ja juosta vessassa. Innolla eteenpäin, mukavaa kun ei tarvi olla nälkäinen eikä ole ollenkaan sellainen olo että luopuisin jostain. Kyllä näin voi elää, helposti. Seuraavaan välitavoitteeseen on nyt 3 kiloa matkaa, sitten pääsee taas kampaajalle. Alkaa ollakin hiukset siinä kunnossa että motivoi tuo kampaajalle pääsykin... Laihdutusta en ole ajatellut, hyvä minä. Olen syönyt liian hyvin ja ollut liian kiireinen ajatellakseni olevani lahdutuskuurilla. Olen vihdoin päässyt siitä ajattelutavasta eroon. Ainakin toistaiseksi.
Viikonloppuna sain taas viettää aikaa miehen kanssa, syötiin oikein, käytiin kävelyllä koirien kanssa ja vietettiin aikaa lasten kanssa. Laatuviikonloppu, etten sanoisi. Keskusteltiin paljon myös koulussa heränneistä ajatuksista. Mies tietää näistä asioista niin paljon että meillä oli oikein mielenkiintoisia keskusteluita, ja koulu kuitenkin paljon ohjaa mun valintoja myös tulevaisuudessa, joten tottahan miestä kiinnostaa mitä ajatuksia mulla sen suhteen on. Vaikuttaa häneenkin.
Kaveri kyseli tuossa että siis mitä sä oikeen syöt, lupasin kuvata sille päivän ateriat. Kun vaan muistaisi. Ehkä huomenna, laitan ne sitten toki tänne blogiin näytille.
Tänään kirjauduin myös yliopiston oppimisympäristöön, avoimen kautta opiskelen 3 opintopisteen laajuisen Ravitsemus ja liikunta kurssin. Varmasti saan paljon lisää tärkeää tietoa. Koulussakin on ravitsemuksen kurssi tulossa, mutta liikaa tietoa ei voi saada, ja ravitsemus on kuitenkin aihe josta toivoo saavansa mahdollisimman paljon tietoa, koska uskomuksia ja ajatuksia on yhtäpaljon kuin ihmisiä, ja haluan oppia poimimaan ne jotka käy parhaiten mun järkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti