Positiivisuuden hengessä en aloita tätä päivitystä ihmettelemällä mikä mua vaivaa kun en saa itteäni irti hiilareista vaan sorrun niihin uudelleen ja uudelleen. Sen sijaan kerron kuinka ihanaa on tänään ollut kun on syönyt oikein :)
Muutto on siis pistänyt vähän pakkaa sekaisin, rahat on vähissä ja motivaatio miettiä mitä söisi on ollut nollassa. Paino on varmaankin vähän noussut, ja ainakin on ollut turvonnut ja ruma olo. Ja se mut vihdoin herätti taas tajuamaan että syön miten sattuu. Lisäksi tyttärillä alkoi viimeviikolla hoito/eskari ja pojalla alkaa huomenna koulu, joten nyt on korkea aika saada lasten ruokailut kondikseen.
Jotta tulisi vähän järkeä tähän blogin pitämiseen, ja siten motivaatiota myös pysyä ruodussa, ajattelin noudattaa seuraavat 8 viikkoa valmiita ruokalistoja. Kirjassa Karppaajan LCHF kotiruokaa on mukavasti ajateltu asioita valmiiksi, ja tehty valmiit ruokalistat 8 viikoksi. Ajattelin että lähestyn asiaa siten että noudatetaan ohjeita ja sitten kommentoin mitä muksut tykkäsi, mitä itse tykkäsin, ja tekisinkö mahdollisesti jotain eritavalla. Mielenkiintoisena lisänä sitten se mahdollinen painon putoaminen, jota tosin en nyt kamalan tiiviisti voi seurata, kun vaaka on edelleen muuttolaatikossa. Lisäksi pitää seurata katoaako pojan käsistä näppylät, joiden aiheuttajaksi epäilen lisäaineita ja hiilaripitoista ruokavaliota.
Tänään tein vähähiilarista pitsaa joka jopa kelpasi lapsille. Pohjan tein ilman varsinaista ohjetta, joten kirjoittelen sen nyt tähän kun se toimi ihan hyvin. Muistan sen sitten jatkossa.
Pohja:
määrät arvioita, en nimittäin mittaillut mitään
3 dl vettä
2 munaa
1 dl ruisjauhoja
1 dl fibrexiä
juustoraastetta (perus edamia oli kaapissa) niin paljon että taikinasta tulee sopivan paksua
taikina levitellään pellille, ja esipaistoin 175 asteessa n. 10 min.
täytteet oman maun mukaan, mutta ei liian kosteita. Paistetaan vielä kunnes juusto sulaa ja ruskistuu vähän.
sunnuntai 10. elokuuta 2014
torstai 3. heinäkuuta 2014
laskuissa sekaisin
Jäi tuo päivittäinen päivittäminen kun lapset tuli kotiin. On niitä kyllä ollutkin niin valtava ikävä.
Omat syömiset on pysyneet hyvin kuosissa ja uskon että paino tippuu, olo on hyvä ja jotenkin se oma peilikuva näyttää entistäkin paremmalta. Tuntuu että kasvot on kaventuneet nyt jo, ja iho on parempi. Varmaankin kasvoista on lähtenyt joku hiilareiden aiheuttaman pöhötys.
Lapset ei kommentoineet mitenkään munakas aamupalaa, sen verran olen aina ollut karppi sydämeltäni jos en aina tavoiltani, että mun taloudessa aamumunakas on tutumpi kuin aamupuuro. Sokerihiirinä noi söisi mieluiten jotain kammottavia muroja, joita mummo oli laittanut mukaan, mutta mä en näe että miten sokeriset murot voisi olla hyvä alku päivälle. Saivat pienet kupilliset jälkkäriksi syötyään ensin oikeaa ruokaa.
Nyt kohta alkaakin sitten melkoiset kiireet, pakata pitäisi kovaa vauhtia ja muutto lähenee. Muuttoaikakin pitäisi lyödä lukkoon ja sopia muutoauto, kärry ja kantoapu. Jännää aikaa! Onneksi aloitin karppauksen jo aiemmin, nyt on pirteä olo tehdä muuttoakin, eikä tarvi miettiä syömisiä kun alkaa tulla jo selkärangasta että mitä voi syödä.
Omat syömiset on pysyneet hyvin kuosissa ja uskon että paino tippuu, olo on hyvä ja jotenkin se oma peilikuva näyttää entistäkin paremmalta. Tuntuu että kasvot on kaventuneet nyt jo, ja iho on parempi. Varmaankin kasvoista on lähtenyt joku hiilareiden aiheuttaman pöhötys.
Lapset ei kommentoineet mitenkään munakas aamupalaa, sen verran olen aina ollut karppi sydämeltäni jos en aina tavoiltani, että mun taloudessa aamumunakas on tutumpi kuin aamupuuro. Sokerihiirinä noi söisi mieluiten jotain kammottavia muroja, joita mummo oli laittanut mukaan, mutta mä en näe että miten sokeriset murot voisi olla hyvä alku päivälle. Saivat pienet kupilliset jälkkäriksi syötyään ensin oikeaa ruokaa.
Nyt kohta alkaakin sitten melkoiset kiireet, pakata pitäisi kovaa vauhtia ja muutto lähenee. Muuttoaikakin pitäisi lyödä lukkoon ja sopia muutoauto, kärry ja kantoapu. Jännää aikaa! Onneksi aloitin karppauksen jo aiemmin, nyt on pirteä olo tehdä muuttoakin, eikä tarvi miettiä syömisiä kun alkaa tulla jo selkärangasta että mitä voi syödä.
tiistai 1. heinäkuuta 2014
8. päivä, tuloksia?
Paino on tippunut 1.2 kiloa. Olen todella tyytyväinen. Olen lipsunut ja olen turvonnut kuukautisten vuoksi, ja silti aika reipas tiputus :) Jatkan siis samaan malliin.
Tänään söin possua, vihreitä papuja ja kirsikkatomaatteja. Paistoin kaikki voissa, ja voin sanoa että oli hyvää. Jotkut valittelevat ettei rasvanen ruoka uppoa, mutta minulla ei ainakaan sitä ongelmaa ole :D Kirsikkatomaatit ei oikeastaan kuulusi kai induktioon, mutta tässä nyt on lepsuiltu muutenkin. En usko että kaksi pientä tomaattia vesittää painonpudotusta.
Iltapalaksi paistoin makean himooni lettuja. Karppilettuja tietenkin. Taikina on oma versioni rahkalettusista, joiden ohje löytyy ainakin karppausinfon reseptiosiosta. Minun taikinaani kuuluu:
250g turkkilaista jogurttia
3 munaa
1 rkl psylliumia
1 rkl vehnäleseitä
nuo kaikki vaan sotketaan keskenään, ja paistetaan pannulla pieninä lettusina runsaassa rasvassa.
Makeanhimo tosin poistui paistellessa, joten en vatkannut kermaa lettujen kanssa, vaan söin muutaman juustosiivun kera. Taikinasta tulee ihan hyvä satsi lettuja, joten yksi ihminen ei niitä kaikkia saa alas yhdeltäistumalta. Saan siis huomennakin lettusia.
Tänään söin possua, vihreitä papuja ja kirsikkatomaatteja. Paistoin kaikki voissa, ja voin sanoa että oli hyvää. Jotkut valittelevat ettei rasvanen ruoka uppoa, mutta minulla ei ainakaan sitä ongelmaa ole :D Kirsikkatomaatit ei oikeastaan kuulusi kai induktioon, mutta tässä nyt on lepsuiltu muutenkin. En usko että kaksi pientä tomaattia vesittää painonpudotusta.
Iltapalaksi paistoin makean himooni lettuja. Karppilettuja tietenkin. Taikina on oma versioni rahkalettusista, joiden ohje löytyy ainakin karppausinfon reseptiosiosta. Minun taikinaani kuuluu:
250g turkkilaista jogurttia
3 munaa
1 rkl psylliumia
1 rkl vehnäleseitä
nuo kaikki vaan sotketaan keskenään, ja paistetaan pannulla pieninä lettusina runsaassa rasvassa.
Makeanhimo tosin poistui paistellessa, joten en vatkannut kermaa lettujen kanssa, vaan söin muutaman juustosiivun kera. Taikinasta tulee ihan hyvä satsi lettuja, joten yksi ihminen ei niitä kaikkia saa alas yhdeltäistumalta. Saan siis huomennakin lettusia.
sunnuntai 29. kesäkuuta 2014
7. päivä -krapula
Hiilari- tai henkinenkrapula, väsyttää ja kiukuttaa ja ahdistaa ja TEKEE KOKOAJAN mieli hiilareita. No, siitä huolimatta kohtuu hyvä päivä syömisiltään, ei induktiokamaa, mutta alakarppi kuitenkin. Kotona pysyin hyvin vähäisillä hiilareilla vaikka hain krapulamättöä kaverille, ja se vielä jätti ne makkaraperunat mun keittiön pöydälle lähtiessään. Syötin ne koiralle. Rossossa käytiin myös, ja siellä vaihdoin perunan kasviksiin. Kastikkeissa toki varmaan oli hiilareita, mutta ihan ok.
Huomenna sitten eka punnitus. Kuukautisetkin tuli sopivasti punnitukseen päälle joten saa nähdä onko mitään tapahtunut. Olo on turvonnut ja iso...
Muoks: tabletilla kun päivittää niin tulee näköjään paljon kirjoitusvirheitä. Kosketusnäyttö. Niin ja koska piti pysyä positiivisena, niin niin. Ööö... iho on paremmassa kunnossa! Keksinpäs edes jotain :) yleensä muutama pv ennen kuukautisia tulee finnejä, nyt ei :)
Huomenna sitten eka punnitus. Kuukautisetkin tuli sopivasti punnitukseen päälle joten saa nähdä onko mitään tapahtunut. Olo on turvonnut ja iso...
Muoks: tabletilla kun päivittää niin tulee näköjään paljon kirjoitusvirheitä. Kosketusnäyttö. Niin ja koska piti pysyä positiivisena, niin niin. Ööö... iho on paremmassa kunnossa! Keksinpäs edes jotain :) yleensä muutama pv ennen kuukautisia tulee finnejä, nyt ei :)
6. päivä
Eilen oli siis 6 päivä induktiolla ja menihän se nyt vähän plörinäksi. Oli veljentytön synttärit, ja ilokseni totesin että siellä oli ensin tarjolla ruoka, ja se oli ihanasti salaattia, grillimakkaraa ja lihapullia. Joten söin ihan kohtuu hyvällä omallatunnolla. Mutta en sitten kuitenkaan osannut istua juhlissa kakkulautanen tyhjänä, vaan otin palan täytekakkua, palan toscakakkua, pullan ja muutaman irtokarkinkin vielä. Hyi minua. Mutta koska tämä on positiivinen blogi painosta, niin totean että aiemmin olisin syönyt tuplasti tuon, ja ainakin tuli eilen liikuttua tarpeeksi, koska käytiin tanssimassa kolmisen tuntia. Tuntuu muuten kylkilihaksissa...
perjantai 27. kesäkuuta 2014
5. päivä
Kiva päivä takana. Ainakaan vielä päänsärky ei ole palannut joten ehkä pääsin lakuista ilman "rangaistusta".
Tänään söin hyvin ja niin herkullista ruokaa että on ihme että näin voi laihtua. Kermassa kypsennettyä broileria, herkkusientä ja paprikaa ja raikasta salaattia. Ai nam nam!
Tänään söin hyvin ja niin herkullista ruokaa että on ihme että näin voi laihtua. Kermassa kypsennettyä broileria, herkkusientä ja paprikaa ja raikasta salaattia. Ai nam nam!
4.päivä - keskiaikapäivät
Tänään arvelin että voisi olla pikkuisen haasteellista pysyä alakarppina, koska suuntasimme ystävien kanssa keskiaikaa pällistelemään Turkuun. Ja voi mitä houkutuksia siellä olikaan!
Niinkuin nämä fudget. Kaikkia makuja joita mieleen voisi juolahtaa. Ja tuoksu oli aivan huumaava. Mutta en ostanut yhtäkään, ei loppuviimeksi ollut edes hankalaa olla ilman. Toinen suuri houkutus oli karamelisoidut omenat, ja makeat paahdetut mantelit. Ja ihanan tuoksuiset letut. Mutta en sortunut niihinkään vaikka kaverit herkuttelivat.
Ruokaa oli loppuviimeksi todella helppoa löytää, possua suoraan vartaasta päreelle, lanttua ja kaalia. Jätin vain niiden alle asetetun ruisleivän syömättä. Ystävän annoksista maistoin myös kanaa ja lohta. Oli kyllä herkullista.
Mutta ihan nappiin ei sitten kuitenkaan reissu mennyt. Menin nimittäin maistamaan maailman ihaninta lakritsaa, ja sorruin sitten pussillisen (180g) sitä ostamaan. Mutta koen silti selviytyneeni voittajan näistä markkinoista. Lakut on syöty, ja alakarppi jatkuu, ja toivon ettei tuo 180g lakumäärä tuo hedaria takaisin.
Niinkuin nämä fudget. Kaikkia makuja joita mieleen voisi juolahtaa. Ja tuoksu oli aivan huumaava. Mutta en ostanut yhtäkään, ei loppuviimeksi ollut edes hankalaa olla ilman. Toinen suuri houkutus oli karamelisoidut omenat, ja makeat paahdetut mantelit. Ja ihanan tuoksuiset letut. Mutta en sortunut niihinkään vaikka kaverit herkuttelivat.
Ruokaa oli loppuviimeksi todella helppoa löytää, possua suoraan vartaasta päreelle, lanttua ja kaalia. Jätin vain niiden alle asetetun ruisleivän syömättä. Ystävän annoksista maistoin myös kanaa ja lohta. Oli kyllä herkullista.
Mutta ihan nappiin ei sitten kuitenkaan reissu mennyt. Menin nimittäin maistamaan maailman ihaninta lakritsaa, ja sorruin sitten pussillisen (180g) sitä ostamaan. Mutta koen silti selviytyneeni voittajan näistä markkinoista. Lakut on syöty, ja alakarppi jatkuu, ja toivon ettei tuo 180g lakumäärä tuo hedaria takaisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

